Etusivu | Matrikkelin esittely | Koulut nimen mukaan | Koulut perustamisjärjestyksen mukaan | Luettelot | Tilastot | Lähteet |
Viipurin Realikoulu 1914-1920
Viipurin Realikoulu, Maanviljelys- ja Kauppalyseo 1920-1940
Vaasanrinteen yksityislyseo (Helsinki) 1940-1958
Maunulan yhteiskoulu (Helsinki) 1959-1999
Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio 1999-
Valokuva: Viipurin realikoulun, maanviljelys- ja kauppalyseon vuosikertomus 1923-1924.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmat.
Valokuva: Maunulan yhteiskoulun kokoelmat.
Perustamislupa: 20.05.1914 / Maisteri Yrjö Rosendal.
Omistajat: 1914-1921 Viipurin Realikoulu Oy, 1921-1940 Viipurin realikoulu, Maanviljelys- ja Kauppalyseo OY, 1940- Viipurin realikoulu oy.
Oikeus antaa keskikoulutodistuksia: 30.03.1921
Ylioppilastutkinto-oikeus: 01.02.1923
Tilastoja:
| lukuvuosi | opettajat | oppilaat | ylioppilaat |
| 1914/15 | 11 | 41 | - |
|---|---|---|---|
| 1920/21 | 22 | 239 | 6 |
| 1930/31 | 16 | 251 | 14 |
| 1938/39 | 13 | 297 | 15 |
| 1950/51 | 15 | 227 | 12 |
| 1960/61 | 57 | 1356 | 30 |
| 1970/71 | 49 | 1053 | 76 |
| 1980/81 | 43 | 726 | 60 |
| 1990/91 | 32 | 352 | 24 |
| 2000/01 | 52 | 732 | 104 |
| 2010/11 | 66 | 788 | 104 |
| 2020/21 | 74 | 814 | 92 |
Erityispiirteitä: Viipurin realikoulu aloitti viisiluokkaisena poikakouluna. Koulun opetusohjelmassa painotettiin käsitöitä tarjoamalla oppilaille opetusta kirjansitomossa sekä puusepänpajassa. Syksyllä 1919 kouluun liitettiin kaksi vuotta aikaisemmin perustettu Karjalan maanviljelyslyseo.
Koulun johtajan Rosendalin tyytymättömyys kaupungissa järjestettyyn kauppaopetukseen johti siihen, että realikoulun yhteyteen perustettiin 1920 kauppalyseo. Valtioneuvosto antoi 14.1.1921 kauppalyseon perustamisluvan. Lyseolla oli oma kannatusosakeyhtiö. 31.1.1921 realikoulun, maanviljelyslyseon ja kauppalyseon osakeyhtiöt yhdistettiin. 2.3.1925 maanviljelyslyseon rajoitettu yliopistoonpäästöoikeus poistettiin. Koulu joutui 1920-luvun alussa taloudellisiin vaikeuksiin, joista selvittiin, kun valtio lunasti koulun rakennuttaman kolmannen kerroksen.
Talvisota keskeytti koulun työn 30.11.1939. Lukuvuosi 1939-1940 päätettiin Helsingissä NMKY:n talossa. Noin puolet koulun oppilaista oli siirtynyt Helsinkiin, joten toiminnan jatkaminen siellä oli luontevaa. 17.4.1941 valtioneuvosto antoi luvan muuttaa koulun yhteiskouluksi. 1.4.1943 valtioneuvosto hylkäsi koulun anomuksen siirtää toiminta takaisin Viipuriin.
Syksyllä 1956 aloitettiin toiminta asteittain Maunulassa, jonne valmistui uusi koulutalo 1959. 1960-luvulla koulu oli maamme suurimpia oppikouluja oppilasmäärän ollessa lähes 1400.
1977 koulu jäi yksityiseksi, peruskoulua korvaavaksi ja lukion käsittäväksi oppilaitokseksi. Vuosina 1960-1977 lukiossa toimi kolme linjaa: matemaattinen, humanistinen ja kielinja. 1984 aloitti peruskoulua korvaavalla asteella musiikkiluokka. Samana vuonna aloitettiin peruskouluasteella lisäopetus. Lukiossa on tietotekniikan opetusta järjestetty vuodesta 1965 alkaen, aluksi kerhomuotoisesti. Lukiossa on 1989 alkaen ollut luonnontieteisiin painottunut lukusuunnitelma.
1980-luvun puolivälissä koulu joutui kamppailemaan lukionsa olemassaolosta. Kaupungin lukiosuunnitelma ei sisältänyt koululle lukioastetta. Koulun kannatusyhdistys onnistui koulun opettajien, oppilaiden ja Maunulan alueen asukkaiden tuella puolustamaan lukion jatkumisen. Vuonna 1995 aloitti toimintansa matematiikkalukio, joka sai opetusminsiteriön erikoislukioluvan. Tämä johti 1999 koulun nimen muutokseen.
Koulun rehtorit: 1914-1925 Yrjö Rosendal, 1925-1929 Yrjö Ora, 1929-1942 Onni Lehtokari, 1942-1945 Tahvo Kontuniemi, 1945-1959 Onni Lehtokari, 1960-1970 Heimo Veijola, 1970-1992 Matti Tiilikainen, 1992-2009 Jouko Jauhiainen, 2009-2019 Carita Jalasto, 2019- Maija Vanhanen.
Koulurakennukset: Koulu aloitti toimintansa Katarinankatu 38:ssa. 1919 koulu muutti entiseen venäläiseen kansakouluun, jonka valtioneuvosto luovutti koulun käyttöön Hovioikeudenkatu 1:stä. Rakennusta laajennettiin 1921, jolloin koulu rakennutti taloon omilla varoillaan kolmannen kerroksen. Helsingissä koulun toiminta aloitettiin Kalliolan talossa, joka oli entinen venäläinen kansakoulu. Sykysllä 1944 koulu siirtyi Helsingin II lyseon entisiin tiloihin Helsinginkatu 1:een. Maunulassa toiminta aloitettiin 1955 Pakilan kansakoulussa ja sen jälkeen toimittiin Maunulan kansakoulun vanhassa rakennuksessa. Oma koulutalo valmistui 1959. Lisärakennus valmistui 1962. Vuosina 1996-1997 valmistui lisärakennus ja suoritettiin saneeraus. Vuonna 2002 valmistui A-rakennuksen pohjakerrokseen pannuhuoneen ja entisen vahtimestarin asunnon tilalle lisätiloja.
Koulua koskevat julkaisut:
- Maunulan yhteiskoulu ja sen edeltäjäkoulut, Helsinki 1963.
- Veijola, Heimo (toim.), Maunulan yhteiskoulu 60 vuotta, Hämeenlinna 1973.
- Maunulan yhteiskoulu 75, Helsinki 1989.
- Koulun matka, 90 vuotta, Helsinki 2003.
- Jauhiainen, Jouko, 100 vuotta Koulun aikaa, Helsinki 2013.
- Sorsa, Tarmo, Maunulan yhteiskoulu – Helsingin matematiikkalukio 110 vuotta, Helsinki 2023.
WWW-kotisivujen osoite: Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio