SUOMEN YKSITYISTEN OPPIKOULUJEN DIGITAALINEN MATRIKKELI
Etusivu |
Matrikkelin esittely |
Koulut nimen mukaan |
Koulut perustamisjärjestyksen mukaan |
Luettelot |
Tilastot |
Lähteet
Matrikkelin esittely
Taustaa
Tämän digitaalisen matrikkelin ylläpidosta ja tekijänoikeuksista vastaavat KT Jari Salminen ja Yksityiskoulujen Liitto.
Tässä matrikkelissa esitettyjen tietojen runkona on ollut vuonna 1993 julkaistu teos "Yksityisoppikoulumatrikkeli 1872-1977"
(Jouko Teperi - Jari Salminen).
Digitaalisessa matrikkelissa annetaan tietyt koulukohtaiset perustiedot kaikista Suomessa toimineista yksityisistä oppikouluista vuodesta 1872
peruskoulujärjestelmään siirtymiseen saakka (1972-1977), sekä tämän jälkeen yksityisistä peruskoulua korvaavista
kouluista, vuodesta 1999 lähtien yksityisistä sopimuskouluista sekä yksityisistä lukioista kevääseen 2004 saakka.
Digitaalisen matrikkelin koostamisen yhteydessä on myös tuotettu uutta tietoa sekä korjattu matrikkelikirjassa havaittuja virheitä.
Koulujen toimipaikat on nyt selvitetty systemaattisesti ja useiden koulujen historiallisiin vaiheisiin on tehty täsmennyksiä. Uusia koulutalojen valokuvia on
löydetty arkistoista ja saatu yksityishenkilöiltä.
Digitaalisen matrikkelin suuri etu painettuun matrikkeliin verrattuna on mahdollisuus tietojen korjaamiseen ja päivittämiseen.
Yksityiskoulujen Liitto toivoo, että mikäli joku havaitsee tietokannassa puuttuvia tai virheellisiä tietoja ilmoittaisi siitä
matrikkelin ylläpitäjälle sähköpostilla: jari.salminen@helsinki.fi. Myös puuttuvia koulutalojen valokuvia on mahdollista
täydentää matrikkeliin.
Suomen Kulttuurirahaston myöntämä taloudellinen tuki on mahdollistanut digitaalisen version toteuttamisen tässä laajuudessaan.
Erityisen kiitoksen haluan lausua niille lähes kolmelle sadalle kuntien ja arkistojen virkailijalle, koulujen opettajille ja rehtoreille
sekä yksityishenkilöille, jotka ovat auttaneet tämän digitaalisen matrikkelin tietojen kokoamisessa ja valokuvien hankkimisessa.
Helsingissä 10.8.2005
Jari Salminen
Yksityisiä kouluja koskevat rajaukset
Yksityisoppikoulujen matrikkelityön yhteydessä jouduttiin tekemään useita rajauksia matrikkelissa esitettävistä tiedoista. Tämä johtuu siitä,
etteivät termit "yksityinen" ja "oppikoulu" ole käsitteenä täysin yksiselitteisiä. Yksityisiä kouluja koskeva
lainsäädäntö on vuosikymmenien aikana muuttunut. Suomalaisesta koululainsäädännöstä ei ole suoraan löydettävissä sellaista
asetusta, jonka perusteella voitaisiin yksiselitteisesti katsoa yksityisen oppikoulujärjestelmän syntyneen.
Aikarajauksen osalta matrikkelissa päädyttiin aloittamaan tietojen antaminen vuoden 1872 koulujärjestyksestä eteenpäin. Tämä asetus
määritti yksityiset alkeisoppilaitokset eli yksityiset oppikoulut ja loi niille, ne muihin vastaaviin kouluihin
rinnastamalla, verraten yksityiskohtaiset hallinnolliset puitteet. Samaan aikaan yksityisten oppikoulujen määrässä
tapahtui selvää kasvua ja niiden toiminta tämän vuoksi tuli entistä merkittävämmäksi. Tietokannan ulkopuolelle jäävät
ennen vuotta 1872 toimineet ja lakanneet yksityiset oppilaitokset. Niillä oli merkittävä osuus yksityiskoulumuodon
syntymiseen Suomessa. Kyseisiä kouluja on käsitelty vuonna 1995 ilmestyneessä teoksessa "Yksityisoppikoulujen historia 1872-1977"
(Jari Salminen - Jukka-Pekka Pietiäinen - Jouko Teperi).
Digitaalisessa matrikkelissa annetaan tietoja kaikista Suomessa toimineista yksityisistä valtion viranomaisten perustamisluvan saaneista
suomen- ja ruotsinkielisistä oppikouluista 1872-1977. Näin ollen ns. kotikoulut, joita yksityiset ihmiset varsinkin 1800-luvulla ylläpitivät,
eivät kuulu tämän matrikkelin piiriin. Suomessa toimineet vieraskieliset yksityiset oppikoulut 1872-1977 on ilmoitettu
omana luettelonaan: Suomessa toimineet vieraskieliset yksityiset oppikoulut 1872-1977.
Kansakoulu ja oppikoulu lakkasivat maassamme 1.8.1977 mennessä. Kansakoulu ja keskikoulu sulautettiin yhtenäiseksi
peruskouluksi. Lukio jäi erilliseksi opinahjoksi. Perinteinen oppikoulu oli näin lakannut olemasta. Yksityisistä
oppikouluista oli mainittuun siirtymäaikaan mennessä valtaosa luovuttautunut kunnan omistukseen. Vuodesta 1977
lähtien tietokannassa annetaan koulukohtaisia tietoja niistä yksityisistä oppilaitoksista, jotka jatkoivat peruskoulua
korvaavina kouluina, vuodesta 1999 ns. sopimuskouluina ja/tai yksityisinä lukioina. Lisäksi näiltä kouluilta on edellytetty oikeutta
myöntää peruskoulun tai lukion päästötodistuksia.
Digitaalisen matrikkelin viimeiset tiedot ovat lukuvuodelta 2003/2004. Nykyisin toiminnassa olevat perusasteen päästötodistuksia
antavat yksityiset koulut ja lukiot on ilmoitettu erillisessä luettelossa:
Toiminnassa olevat yksityiset koulut, joilla on oikeus antaa perusasteen päästötodistuksia sekä yksityiset lukiot.
Yksityisten oppikoulujen yhteyteen on matrikkelin aikarajauksen käsittävänä aikana perustettu useita erillisiä linjoja ja rinnakkaiskouluja. Näitä ovat
olleet jatko-opistot, maanviljelyslyseot, iltalinjat ja erilliset rinnakkaiskoulut. Oppilaitoksen ylläpitäjä joutui hankkimaan näitä erillisiä osastoja varten oman
perustamisluvan sekä tarvittavat luvat yliopistoon päästöoikeudesta ja oikeudesta antaa keskikoulutodistuksia. Valtionapua ne saivat myös erikseen. Koska ne
kuitenkin toimivat varsin tiiviissä yhteydessä emäkoulunsa kanssa (sama omistaja, usein sama johtaja, sama koulutalo, samoja opettajia), ei näitä osastoja ole
tietokannassa katsottu varsinaisiksi yksityisiksi kouluiksi, vaan niitä koskevat tiedot ja tilastot annetaan pääkoulun tietojen yhteydessä
kohdassa "erityispiirteet".
Yksityisiksi oppikouluiksi ei tässä yhteydessä katsota valtion oppikoulujen rinnakkaisosastoja, joita Suomessa oli yksityisin varoin toiminnassa
varsinkin autonomian aikana. Käytännössä ne olivat valtion koulujen olennaisia osia, vaikka ne saivat varansa yksityisistä lähteistä ja vaikka ne
hallinnollisesti (lupamenettely) osittain voitiin rinnastaa yksityisiin oppilaitoksiin. Vaikka kouluviranomaiset asioita lokeroidessaan yksinkertaistaen saattoivat
luetteloissaan ja tilastoissaan määrittää valtion koulujen yksityiset jatkoluokat (lukiot) ja tyttökoulujen yksityiset jatko-opistot hallinnollisesti yksityisiksi kouluiksi,
oli niillä käytännössä yksityisiin kouluihin nähden sangen merkittäviä eroja. Ne olivat arkisessa työssään valtion koulujen osia. Niillä oli usein sama koulutalo,
sama rehtori (johtajatar) ja samat opettajat kuin "emäkoululla", jonka luonnollisia osia ne käytännön koulutyössä selvästi olivat.
Valtion oppikouluihin kiinteästi liittyneet yksityisin varoin toimineet jatkoluokat ja jatko-opistot on ilmoitettu omana luettelonaan:
Valtion oppikoulujen yhteydessä toimineet yksityiset jatkoluokat ja jatko-opistot.
Tässä matrikkelissa ei ole varsinaisesti kiinnitetty huomiota yksityisen koulun omistajaan. Se on voinut olla yksityishenkilö, kannatusyhdistys,
osakeyhtiö, säätiö tai kunta. Kunnan ylläpitämien oppikoulujen osalta on kuitenkin tehty muutamia rajauksia.
Luumäen ja Utajärven kunnat perustivat syksyllä 1945 yksityiskoululainsäädännön mukaisen
yhteiskoulun. Niiden tavoitteena oli kuitenkin alusta pitäen muodostua ns. kunnallisiksi kokeilukeskikouluiksi kyseisen
lainsäädännön saatua lainvoiman. Tämä tapahtui jo saman lukuvuoden aikana (10.1.1946). Tästä syystä
kyseisiä kouluja ei ole otettu mukaan tietokantaan, kuten ei muitakaan myöhemmin perustettuja kunnallisia kokeilukeskikouluja.
Laissa yksityisoppikoulun muuttamisesta kunnalliseksi kouluksi, joka annettiin 3.6.1966, säädettiin: "Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle, joka
omistaa yksityisoppikoulun tai joka on tehnyt sopimuksen alueellaan sijaitsevan yksityisoppikoulun omistajan kanssa koulun luovuttamisesta varoineen ja
velkoineen kunnan omistukseen, luvan muuttaa koulun keskikouluaste kansakouluun kuuluvaksi keskikouluksi ja mahdollinen lukio erilliseksi kunnan
omistamaksi yksityisoppikouluksi." Tämän lain nojalla kunnallisiksi kouluiksi siirtyneitä opinahjoja on seurattu vain niiden luovuttautumiseen asti.
Peruskouluasetuksen antamispäivänä 26.6.1970 annettiin myös Asetus kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista. Tässä asetuksessa erotettiin kunnalliset ja
yksityisoppikoulut toisistaan. "Kunnallisella oppikoululla tarkoitetaan tässä asetuksessa oppikoulua, jonka ylläpitäjänä on kunta, kuntainliitto tai sellainen
osakeyhtiö, jossa yhdellä tai useammalla kunnalla on pääasiallinen määräämisvalta, jonka ne ovat sitoutuneet säilyttämään. Yksityisellä oppikoululla tarkoitetaan
tässä asetuksessa Suomen kansalaisen tai rekisteröidyn suomalaisen yhteisön tai säätiön ylläpitämää oppikoulua". Näiden kunnan ylläpitämien koulujen tietoja
on annettu aina peruskoulujärjestelmään siirtymiseen asti. Samoin on menetelty niissä tapauksissa, joissa kunta on ottanut vastatakseensa koulun ylläpidon
kannatusyhdistykseltä tai osakeyhtiöltä, ennen kunnan siirtymistä peruskoulujärjestelmään. Kunnalle siirtymisen ajankohta on näissä tapauksissa ilmoitettu
virallisen asetuksen 1966 mukaisesti tai kunnan peruskoulujärjestelmään siirtymisajankohdan mukaan. Sen sijaan 26.6.1970 annetun asetuksen jälkeen
perustettuja uusia kunnan ylläpitämiä oppikouluja ei ole otettu matrikkeliin mukaan, vaan ne on esitetty erillisessä luettelossa:
Asetuksen 26.6.1970 jälkeen kuntien perustamat ja ylläpitämät yksityiset oppikoulut.
Yksityisestä koulusta annettavat tiedot
- Koulun nimi:
Koulun toimiluvan myöntämisasiakirjoista ei läheskään aina käy yksiselitteisesti ilmi koulun virallinen nimi. Esimerkiksi 22.3. 1905 on myönnetty lupa perustaa
"Mikkeliin kahdeksanluokkainen suomenkielinen yhteiskoulu". Tällaisessa tapauksessa - joita on useita - on johdonmukaisesti käytetty - kuten
esimerkkitapauksessa nimeä Mikkelin (suomalainen) yhteiskoulu. Sana suomalainen on pantu sulkeisiin, koska se myöhempinä vuosina poistettiin koulun
nimestä. Näin on menetelty yksinkertaisuuden ja tilan säästämisen vuoksi. Luetteloon ei ole tällöin tarvinnut merkitä kahta koulua, Mikkelin suomalaista
yhteiskoulua ja Mikkelin yhteiskoulua. Jos koulu on siirtynyt valtion haltuun tai lopettanut toimintansa ennen kuin sana suomalainen oli poistunut sen nimestä,
ei sulkumerkkejä ole käytetty. Erityisen vaikeaksi tutkimustyön aikana osoittautui selvittää pienen ja ison kirjaimen käyttö koulun nimessä. Eri lähteet antavat
kaiken lisäksi hyvin erilaisia tietoja koulun nimen kirjoittamistavasta. Erityisesti tämä koskee sanojen suomalainen ja yhteiskoulu alkukirjaimen kirjoitustapaa.
Tietokannassa on käytetty pieniä kirjaimia sanojen suomalainen, yhteiskoulu, yhteislyseo, tyttökoulu jne. yhteydessä, mikäli kyseinen oppilaitos ei ole erikseen
asiaan kiinnittänyt huomioita matrikkelityön yhteydessä järjestetyssä tietojen keräyksessä.
- Koulutalon valokuva:
Valokuva julkaistaan koulun viimeisestä toimipaikasta, ellei kuvatiedoissa ole toisin ilmoitettu.
- Perustamislupa:
Ilmoitetaan päivämäärä, jolloin oppilaitos on saanut senaatin talousosaston, vuoden 1918 jälkeen valtioneuvoston, myöntämän perustamisluvan. Erityisesti
1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosina perustamislupaa anoivat yksityiset henkilöt. Heidän kohdallaan on ilmoitettu ammatti tai arvo. Itsenäisyyden ajalla
perustamislupa sen sijaan annettiin anomuksen perusteella lähes poikkeuksetta kannatusyhdistykselle tai osakeyhtiölle. Koska kannatusyhdistysten tuli olla
rekisteröityjä yhdistyksiä, ei lyhennettä r.y. ole erikseen ilmoitettu jokaisen nimen perässä.
- Omistajat:
On ilmoitettu kannatusyhdistys, osakeyhtiö, kunta tai yksityinen henkilö (yksityiset henkilöt), joka on omistanut koulun.
Mahdollisten omistajanvaihdosten yhteydessä on ilmoitettu omistusaikaa osoittavat vuodet.
- Oikeus antaa keskikoulutodistuksia (peruskoulun päästötodistuksia):
On ilmoitettu päivämäärä, jolloin oppilaitos on ensi kerran tai pysyvästi saanut oikeuden antaa
keskikoulutodistuksia (peruskoulun päästötodistuksia). Yksityisoppikouluasetuksessa 18.3.1919 määrättiin yksityiset oppikoulut, vaikka niillä virallinen toimilupa olikin, anomaan
todistuksenanto-oikeutta.
- Ylioppilastutkinto-oikeus:
On ilmoitettu päivämäärä, jolloin oppilaitos on ensi kerran määräaikaisesti tai pysyvästi saanut oikeuden
päästää ylioppilaita yliopistoon tai korkeakouluun.
- Tilastoja:
Tilastotiedot annetaan tietokannassa koulun ensimmäiseltä tai toiselta viralliselta toimintavuodelta sekä täysin kymmenin alkaneista
lukuvuosista, eli 1880, 1890, 1900, 1910, 1920, 1930, 1938 (talvisodan takia poikkeus), 1950, 1960, 1970, 1980, 1990, 2000.
Tilastoissa ilmoitetaan: a) opettajien kokonaismäärä, b) oppilaiden määrä, c) kevään ylioppilaskirjoituksissa hyväksyttyjen määrä. Vuoden 1977 jälkeen
tilastotiedot ilmoitetaan vain lukuvuosilta 1980-1981, 1990-1990 ja 2000-2001.
- Erityispiirteitä:
Tässä yhteydessä ilmoitetaan mahdollisten jatkoluokkien perustamisesta, koulun laajentumisesta, maanviljelyslyseoiden
perustamisesta, rinnakkaiskoulujen ja iltalinjojen perustamisesta, koulun ottamisesta valtion haltuun, merkittävistä poikkeamista valtion oppikoulujen
lukusuunnitelmiin nähden, laajoista koulukokeiluista, erityisistä uskonnollisista tai aatteellisista suuntautumisista, ammattiin valmistumisen korostumisesta
opetusohjelmassa sekä karjalaisten siirtokoulujen erityisvaiheet.
- Toiminnan päättyminen yksityisenä oppikouluna:
Ilmoitetaan syy koulun toiminnan päättymiseen yksityisenä (oppi)
kouluna ja päättymisen aika, joka voi olla jokin seuraavista: valtion haltuun luovuttautuminen (VAL), kunnalliseksi kouluksi siirtyminen tai kunnalle luovuttautuminen paikkakunnan
siirtyessä peruskoulujärjestelmään (KUN), yhdistyminen toiseen oppilaitokseen (YHD) tai koulun lakkauttaminen (LAK).
Tällöin ilmoitetaan lopullisen lakkaamisen ajankohta, jos koulu on lopettanut toimintansa asteittain luokka luokalta. Jos koulu on siirtynyt valtion haltuun
asteittain on ilmoitettu siirtymisen alkamisajankohta.
- Koulun rehtorit:
Vuoteen 1951 toimi yksityisissä oppikouluissa esimiehenä johtaja (johtajatar). Mainittuna vuonna muutettiin
yksityisoppikouluasetuksessa (pykälä 17) johtaja (johtajatar) nimitys rehtoriksi. Vain vakinaiset tai vähintään vuoden sijaisuutta hoitaneet rehtorit on mainittu.
- Koulurakennukset:
Tässä kohdassa on pyritty ilmoittamaan koulun tärkeimmät toimipaikat. Samoin on esitetty oman koulutalon valmistumisvuosi ja
merkittävät laajennus- ja muutostyöt.
- Koulua koskevat julkaisut:
Ilmoitetaan koulusta kertovat painetut julkaisut, kuten historiat, historiikit, matrikkelit ja juhla- sekä muistojulkaisut.
Useissa koulujen vuosikertomuksissa on koulujen vaiheita ja historiaa käsitteleviä yhteenvetoja, historiikkeja ja matrikkelitietoja.
Erityisesti autonomian ajalla ja itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä oli tapana kirjoittaa juhlavuosina vuosikertomukseen
koulun vaiheista. Matrikkelissa on ilmoitettu näistä kirjoituksista muutamaa sivua laajemmat esitykset.
Mikäli koulusta ei ole julkaistu yhtään itsenäistä teosta tai artikkelia, on joissakin tapauksissa ilmoitettu
paikallishistorian julkaisu, joka käsittelee kyseistä yksityiskoulua.
- Yksityisen koulun toiminnan jatkaja:
Ilmoitetaan yksityisen koulun toiminnan
mahdollinen jatkaja / mahdolliset jatkajat.
- WWW-kotisivujen osoite:
Ilmoitetaan edelleen toiminnassa olevien yksityisten koulujen kotisivujen osoite.
Kunnalle tai valtiolle siirtyneiden yksityisten oppikoulujen osalta ilmoitetaan niiden nykyisen jatkajan kotisivujen osoite.
Mikäli jatkajia ovat erillinen yläaste ja lukio, linkki on tehty lukion kotisivuille. http-osoitteiden toimivuus
on tarkistettu 14.8.2005.
Digitaalisen matrikkelin käyttö ja luettelot:
Koulukohtaisiin tietoihin voi siirtyä aakkosjärjestyksessä olevasta luettelosta: Koulut nimen mukaan tai
vuosiluettelosta, jossa
yksityiset oppikoulut on ilmoitettu niiden perustamisjärjestyksen mukaan: Koulut perustamisjärjestyksen mukaan.
Lisäksi ovat käytettävissä seuraavat luettelot:
Tilastot osuudessa ilmoitetaan yksityisten oppikoulujen lukumäärät lukuvuosittain
1872-1966. Lähteet ilmoittavat mistä arkistoista ja painetuista lähteistä tietokannan tiedot on
koottu. Valokuvien osalta lähdetiedot on ilmoitettu kunkin koulutalon valokuvan yhteydessä. [Matrikkelin kotisivun valokuva:
Oulun suomalaisen yhteiskoulun vuosikertomus 1908/1909, Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmat]
sivun alkuun