Etusivu | Matrikkelin esittely | Koulut nimen mukaan | Koulut perustamisjärjestyksen mukaan | Luettelot | Tilastot | Lähteet |
Helsingin Uusi yhteiskoulu 1899-
Valokuva: Helsingin Uuden yhteiskoulun vuosikertomus 1903-1904.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmat.
Valokuva: Helsingin Uuden yhteiskoulun arkisto.
Kuvassa koulun nykyinen rakennus Pihlajamäessä.
Perustamislupa: 21.06.1899 / Koulunjohtaja Lucina Hagman.
Omistajat: 1899-1938 Lucina Hagman, 1938- Helsingin Uusi yhteiskoulu osakeyhtiö.
Oikeus antaa keskikoulutodistuksia: 06.05.1939
Ylioppilastutkinto-oikeus: 17.10.1901
Tilastoja:
| lukuvuosi | opettajat | oppilaat | ylioppilaat |
| 1899/00 | 14 | 57 | - |
|---|---|---|---|
| 1900/01 | 16 | 101 | - |
| 1910/11 | 30 | 286 | 20 |
| 1920/21 | 21 | 371 | 22 |
| 1930/31 | 16 | 260 | 13 |
| 1938/39 | 14 | 271 | 12 |
| 1950/51 | 17 | 249 | 18 |
| 1960/61 | 24 | 520 | 19 |
| 1970/71 | 33 | 626 | 14 |
| 1980/81 | 46 | 709 | 47 |
| 1990/91 | 43 | 481 | 40 |
| 2000/01 | 47 | 454 | 39 |
Erityispiirteitä: Koulu toimi 8-luokkaisena. Lucina Hagman oli yhteiskouluaatteen uranuurtajia Suomessa ja oli perustamassa Helsingin suomalaista yhteiskoulua. Yhteiskasvatusaatteen lisäksi Lucina Hagman pyrki edistämään oppilaskeskeisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta koulussa. Lucina Hagman kehitteli ns. luonnekaavoja oppilaiden persoonallisuuden huomioon ottamiseksi. Koulussa aloitettiin raittiusopetus 1900-luvun alussa ensimmäisenä oppikouluna Suomessa.
Lukuvuonna 1950-1951 koulun ylläpitäjä joutui koulukiinteistön osalta hankalaan tilanteeseen. Lucina Hagman oli luovuttanut 1938 koululle vain irtaimiston ja vuokrannut rakennuksen osakeyhtiölle vuoteen 1956. Lucina Hagmanin perilliset aloittivat oikeudenkäynnin johtokuntaa vastaan, koska he halusivat purkaa sopimuksen ja myydä talon. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi asian koulun hyväksi. Päätöksen seurauksena Uusi yhteiskoulu saattoi jatkaa rakennuksessa vuokralla vuoteen 1956. Helsingin yliopiston hankittua rakennuksen omistukseensa Helsingin uusi yhteiskoulu sai edelleen vuokrata talon käyttöönsä. Johtokunta aloitti samalla etsiä uutta toimipaikkaa koululle. Sillä oli suunnitelma siirtää koulun toiminta Tapiolaan, missä ehdittiin aloittaa sivukoulun ylläpito syksyllä 1956 (valtioneuvoston toimilupa 17.5.1956). Tämä suunnitelma kuitenkin raukesi lukuvuoden 1958-1959 jälkeen. Toimintansa aloittaneet luokat jatkoivat uuden perustetun koulun Tapiolan yhteiskoulun osana.
Kun sopivaa koulutalon tonttia ei lötynyt myöskään koulun omalta lähialueelta yrityksistä huolimatta, valtuutti johtokunta 24.4.1964 rehtorin ja johtokunnan puheenjohtajan selvittämään mahdollisuutta siirtää toiminta Pihlajamäkeen. Myönteinen päätös syntyi lokakuussa 1964.
Pihlajämäessä toiminta käynnistyi syksyllä 1965. Lucina Hagmanin periaatteiden pohjalta koulu keskittyy toimimaan oman taustayhteisönsä yleiskouluna, joka mahdollisimman monipuolisesti pyrkii tyydyttämään niitä tarpeita, joita sosiaalisesti monipuolisella lähiöllä on. Lukioon perustettiin 2001 kirjallisuuslinja.
Koulun rehtorit: 1899-1935 Lucina Hagman, 1935-1939 Mikael Gyllenberg, 1939-1952 Helmi Manner, 1952-1971 Ilmari Laasonen, 1971-1996 Ahti Kurkela, 1996- Jukka Hirvonen.
Koulurakennukset: Koulu toimi aluksi Antinkatu 13:ssa. Lucina Hagman osti lainavaroilla 1899 Kirkkokadun varrelta puutalon n:o 12. Samalle tontille valmistui uusi koulurakennus 1902 (talo purettiin 1972). Pihlajamäessä toiminta käynnistyi kansakoulun tiloissa yhdelläluokalla. Pihlajamäkeen valmistui uusi koulutalo 1967, lisärakennus 1987.
Koulua koskevat julkaisut:
- Uusi Yhteiskoulu 25 vuotta, Helsingin Uuden yhteiskoulun vuosikertomus 1923-1924, Helsinki 1924.
- Rahunen, Aarne (toim.), Uusi Yhteiskoulu 1899-1924, Muistojulkaisu, Helsinki 1924.
- Rahunen, Aarne (toim.), Helsingin Uusi Yhteiskoulu, Juhlajulkaisu, Helsinki 1949.
- Tällaista täällä on, Helsinki 1974.
- Helsingin Uusi yhteiskoulu 1899-1974, Kerava 1974.
- Ahola, Matti (toim.) Helsingin Uusi yhteiskoulu 1899-1989, Helsinki 1989.
WWW-kotisivujen osoite: Helsingin Uusi yhteiskoulu