Etusivu | Matrikkelin esittely | Koulut nimen mukaan | Koulut perustamisjärjestyksen mukaan | Luettelot | Tilastot | Lähteet |
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu 1886-
Vasen yläkuva: Helsingin kaupunginarkisto. Kuvassa on Annankadun puurakennus.
Oikea yläkuva: Helsingin kaupunginarkisto. Kuvassa on Yrjönkadun koulutalo.
Vasen alakuva: Museovirasto. Kuvassa on Museokadun koulutalo.
Oikea alakuva: Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun arkisto. Kuvassa on Haagassa sijaitseva koulutalo.
Perustamislupa: 22.05.1886 / Professori Karl Gabriel Thiodolf Rein, vapaaherra Ernst Gustaf Palmèn.
Omistajat: 1886-1892 yksityiset henkilöt, 1892- Helsingin suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö.
Oikeus antaa keskikoulutodistuksia: Kouluhallituksen virallisen luvan antaa keskikoulutodistuksia koulu anoi vasta kevätlukukaudelle 1962 (päätös 14.03.1962). Käytännössä koululla oli päästötodistusten anto-oikeus luonnollisesti koko ajan.
Ylioppilastutkinto-oikeus: 23.10.1894
Tilastoja:
| lukuvuosi | opettajat | oppilaat | ylioppilaat |
| 1886/87 | 8 | 55 | - |
|---|---|---|---|
| 1890/91 | 14 | 182 | - |
| 1900/01 | 26 | 268 | 21 |
| 1910/11 | 24 | 333 | 24 |
| 1920/21 | 26 | 494 | 23 |
| 1930/31 | 23 | 553 | 24 |
| 1938/39 | 26 | 672 | 59 |
| 1950/51 | 29 | 644 | 45 |
| 1960/61 | 51 | 934 | 87 |
| 1970/71 | 62 | 975 | 89 |
| 1980/81 | 69 | 1178 | 130 |
| 1990/91 | 70 | 1000 | 106 |
| 2000/01 | 73 | 1078 | 93* |
| 2010/11 | 83 | 1113 | 109* |
| 2020/21 | 90 | 1254 | 145* |
* lisäksi IB-tutkinnon suorittivat 24 ylioppilasta 2001, 22 ylioppilasta 2011 ja 28 ylioppilasta 2021.
Erityispiirteitä: Vuonna 1886 perustettu Helsingin Suomalainen yhteiskoulu on maamme vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. Vuoteen 1955 saakka se toimi yhdeksänluokkaisena ja sen jälkeen kymmenluokkaisena (lupa 5.5.1955) oppilaitoksena. Kun Helsingissä vuonna 1977 siirryttiin peruskoulujärjestelmään, SYK:n rakenne säilyi entisellään. Koulusta tuli koko kaupunkia palveleva A-ranskan, -saksan ja venäjän opetuspiste. Aluksi koululla oli myös oma piiri, josta tulevat oppilaat alkoivat lukea A-kielenään englantia.
Elokuusta 1985 alkaen englannin lukijoiden ryhmä on muodostettu ns. paluuoppilaista, joita on runsaasti myös muiden A-kielten ryhmissä. Lukiolla on valtioneuvoston 1985 myöntämä kielipainotteinen erityistehtävä. Elokuussa 1990 aloitettiin ensimmäisenä suomenkielisenä kouluna International Baccalaureate- tutkintoon tähtäävä englanninkielinen linja.
SYK:n toiminnalle on alusta alkaen ollut luonteenomaista uusien opetusmenetelmien etsiminen, valinnainen opetussuunnitelma ja monipuolisen harrastustoiminnan suosiminen. SYK:n kokeilut ovat vaikuttaneet niin yksittäisten oppiaineiden kuin valtakunnallisen opetussuunnitelman ja oppimateriaalinen kehitykseen. Mainittakoon esimerkkeinä, että peruskoulun kolmannelta luokalta alkava vieraan kielen opetus ja viidenneltä luokalta alkava vapaaehtoisen kielen opetus ovat muuhun koululaitokseen siirtyneitä SYK:n käytänteitä. Ylioppilastutkinnon realikokeen erityistehtävät otettiin käyttöön SYK:n toimesta.
Uusin päätös lukion erityisestä tehtävästä on kielipainotteinen opetus sekä englanninkielinen IB-opetus 12.1.2004.
Vuodesta 2021 alkaen perusopetukseen ei enää oteta uusia paluuoppilasryhmiä, vaan kaikki oppilaat otetaan 3. luokalle soveltuvuuskokeella opiskelemaan ranskaa, saksaa tai venäjää A1-kielenä. Aiemmin aloittaneet paluuoppilasryhmät jatkavat perusopetuksen loppuun saakka.
Uusin lukiokoulutuksen järjestämislupa on vuodelta 2017. Se sisältää erityiset koulutustehtävät: kielipainotteinen opetus ja englanninkielinen IB-opetus. Kielipainotteiseen erityistehtävään sisältyy määräaikainen kielten valtakunnallinen kehittämistehtävä. Tämä tarkoittaa velvoitetta kehittää ja levittää valtakunnallisesti koko lukiokoulutusta koskien kielten pedagogiikkaan, toimintakulttuuriin ja oppimisympäristöihin liittyviä hyviä malleja ja käytänteitä sekä valtakunnallisesti vahvistaa henkilöstön opetuksellisia valmiuksia ja osaamista; lisäksi se sisältää velvoitteen kehittää ja edistää koulutuksen järjestäjien ja muiden erityisen koulutustehtävän alaan kuuluvien toimijoiden yhteistyötä.
Koulun rehtorit: 1886-1890 Lucina Hagman, 1890-1897 Mikael Johnsson, 1897-1915 Robert Blomqvist, 1915-1918 Oskari Mantere, 1919-1954 Aksel Anshelm Koskenjaakko, 1954-1964 Jorma Soveri, 1964-1966 Yrjö Juve, 1966-1997 Vesa Nikunen, 1997- Anja-Liisa Alanko, 2009-2018 Jukka Tanska, 2018-2019 Jukka Niiranen, 2019- Sari Tiitta.
Koulurakennukset: Koulu toimi 1886-1888 Antinkatu 13:n piharakennuksessa. Sen jälkeen yhden lukuvuoden Annankatu 14:ssa, kunnes sai 1889 oman koulutalon Yrjönkatu 24:ssä. Uusi koulutalo valmistui 1937 Nervanderinkadulle. Nykyinen koulutalo Etelä-Haagaan Isonnevantielle valmistui 1972.
Koulua koskevat julkaisut:
- Hagman, Lucina & Johnsson, Mikael, Suomalainen Yhteiskoulu Helsingissä, Kertomus vuosilta 1886-1896, Julkaistu koulun 10-vuotisjuhlassa helmikuun 22 p. 1897, Helsinki 1897.
- Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu 1886-1911, Helsinki 1912, 25-vuotisen toiminnan kunniaksi julkaisevat nykyiset opettajat ja entiset oppilaat, Helsinki 1912.
- Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu 1886-1936, Helsinki 1936.
- Amici Naturae (Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun Luonnonystäväin Kerho) 1895-1945, Muistojulkaisu Helsinki 1946.
- Amici naturae 1895-1965, Juhlajulkaisu, Toim. Helsingin suomalaisen yhteiskoulun luonnonharrastajien kerho, Helsinki 1966.
- Kaukoranta, Väinö, Helsingin suomalaisen yhteiskoulun vaiheita 1886-1961, Helsinki 1961.
- SYK kokeilee, Helsinki 1970.
- Kronikka 75, Helsingin suomalainen yhteiskoulu, Helsinki 1975.
- Sohlberg, Anna-Liisa, SYK - elämäni koulu, Keuruu 1976.
- SYK, Helsingin suomalainen yhteiskoulu 1886-1976, Espoo 1978.
- Mäkinen, Kirsti (toim.) Koulun tie, Helsingin suomalaisen yhteiskoulun 100-vuotisjulkaisu, Keuruu 1986.
- Nikunen, Vesa, Koulun kurssi, Helsinki 1988.
- Muutos ja pysyvyys, rehtori Vesa Nikusen juhlakirja, Helsinki 1997.
- Hako, Pekka, Kirjeaarteita koulusta, Kulttuurihistoriaa nuorelle suomalaiselle, Tampere 2006.
- Rohkea koulu, SYK Nervanderinkadulta Isonnevantielle, Hämeenlinna 2011.
WWW-kotisivujen osoite: Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu