SUOMEN YKSITYISTEN OPPIKOULUJEN DIGITAALINEN MATRIKKELI
Etusivu | Matrikkelin esittely | Koulut nimen mukaan | Koulut perustamisjärjestyksen mukaan | Luettelot | Tilastot | Lähteet |


Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu 1886-


Vasen yläkuva: Helsingin kaupunginarkisto. Kuvassa on Annankadun puurakennus.
Oikea yläkuva: Helsingin kaupunginarkisto. Kuvassa on Yrjönkadun koulutalo.
Vasen alakuva: Museovirasto. Kuvassa on Museokadun koulutalo.
Oikea alakuva: Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun arkisto. Kuvassa on Haagassa sijaitseva koulutalo.



Perustamislupa: 22.05.1886 / Professori Karl Gabriel Thiodolf Rein, vapaaherra Ernst Gustaf Palmèn.

Omistajat: 1886-1892 yksityiset henkilöt, 1892- Helsingin suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö.

Oikeus antaa keskikoulutodistuksia: Kouluhallituksen virallisen luvan antaa keskikoulutodistuksia koulu anoi vasta kevätlukukaudelle 1962 (päätös 14.03.1962). Käytännössä koululla oli päästötodistusten anto-oikeus luonnollisesti koko ajan.

Ylioppilastutkinto-oikeus: 23.10.1894

Tilastoja:

lukuvuosi opettajat oppilaat ylioppilaat
1886/87 8 55 -
1890/91 14 182 -
1900/01 26 268 21
1910/11 24 333 24
1920/21 26 494 23
1930/31 23 553 24
1938/39 26 672 59
1950/51 29 644 45
1960/61 51 934 87
1970/71 62 975 89
1980/81 69 1178 130
1990/91 70 1000 106
2000/01 73 1078 93*
* lisäksi 24 ylioppilasta suoritti IB-tutkinnon.

Erityispiirteitä: Vuonna 1886 perustettu Helsingin Suomalainen yhteiskoulu on maamme vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. Vuoteen 1955 saakka se toimi yhdeksänluokkaisena ja sen jälkeen kymmenluokkaisena (lupa 5.5.1955) oppilaitoksena. Kun Helsingissä vuonna 1977 siirryttiin peruskoulujärjestelmään, SYK:n rakenne säilyi entisellään. Koulusta tuli koko kaupunkia palveleva A-ranskan, -saksan ja venäjän opetuspiste. Aluksi koululla oli myös oma piiri, josta tulevat oppilaat alkoivat lukea A-kielenään englantia.

Elokuusta 1985 alkaen englannin lukijoiden ryhmä on muodostettu ns. paluuoppilaista, joita on runsaasti myös muiden A-kielten ryhmissä. Lukiolla on valtioneuvoston 1985 myöntämä kielipainotteinen erityistehtävä. Elokuussa 1990 aloitettiin ensimmäisenä suomenkielisenä kouluna International Baccalaureate- tutkintoon tähtäävä englanninkielinen linja.

SYK:n toiminnalle on alusta alkaen ollut luonteenomaista uusien opetusmenetelmien etsiminen, valinnainen opetussuunnitelma ja monipuolisen harrastustoiminnan suosiminen. SYK:n kokeilut ovat vaikuttaneet niin yksittäisten oppiaineiden kuin valtakunnallisen opetussuunnitelman ja oppimateriaalinen kehitykseen. Mainittakoon esimerkkeinä, että peruskoulun kolmannelta luokalta alkava vieraan kielen opetus ja viidenneltä luokalta alkava vapaaehtoisen kielen opetus ovat muuhun koululaitokseen siirtyneitä SYK:n käytänteitä. Ylioppilastutkinnon realikokeen erityistehtävät otettiin käyttöön SYK:n toimesta.

Uusin päätös lukion erityisestä tehtävästä on kielipainotteinen opetus sekä englanninkielinen IB-opetus 12.1.2004.

Koulun rehtorit: 1886-1890 Lucina Hagman, 1890-1897 Mikael Johnsson, 1897-1915 Robert Blomqvist, 1915-1918 Oskari Mantere, 1919-1954 Aksel Anshelm Koskenjaakko, 1954-1964 Jorma Soveri, 1964-1966 Yrjö Juve, 1966-1997 Vesa Nikunen, 1997- Anja-Liisa Alanko.

Koulurakennukset: Koulu toimi 1886-1888 Antinkatu 13:n piharakennuksessa. Sen jälkeen yhden lukuvuoden Annankatu 14:ssa, kunnes sai 1890 oman koulutalon Yrjönkatu 24:ssä. Uusi koulutalo valmistui 1937 Nervanderinkadulle. Nykyinen koulutalo Etelä-Haagaan Isonnevantielle valmistui 1972.

Koulua koskevat julkaisut:

WWW-kotisivujen osoite: Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu