SUOMEN YKSITYISTEN OPPIKOULUJEN DIGITAALINEN MATRIKKELI
Etusivu | Matrikkelin esittely | Koulut nimen mukaan | Koulut perustamisjärjestyksen mukaan | Luettelot | Tilastot | Lähteet



Matrikkelin esittely

Taustaa

Tämän digitaalisen matrikkelin ylläpidosta ja tekijänoikeuksista vastaavat KT Jari Salminen ja Yksityiskoulujen Liitto. Tässä matrikkelissa esitettyjen tietojen runkona on ollut vuonna 1993 julkaistu teos "Yksityisoppikoulumatrikkeli 1872-1977" (Jouko Teperi - Jari Salminen).

Digitaalisessa matrikkelissa annetaan tietyt koulukohtaiset perustiedot kaikista Suomessa toimineista yksityisistä oppikouluista vuodesta 1872 peruskoulujärjestelmään siirtymiseen saakka (1972-1977), sekä tämän jälkeen yksityisistä peruskoulua korvaavista kouluista, joilla on toiminnassa peruskoulun vuosiluokat 1-9, vuodesta 1999 lähtien yksityisistä sopimuskouluista sekä yksityisistä lukioista kevääseen 2023 saakka.

Digitaalisen matrikkelin päivityksen yhteydessä on tuotettu uutta tietoa sekä korjattu matrikkelikirjassa havaittuja virheitä. Koulujen toimipaikat on nyt selvitetty systemaattisesti ja useiden koulujen historiallisiin vaiheisiin on tehty täsmennyksiä. Uusia koulutalojen valokuvia on löydetty arkistoista ja saatu yksityishenkilöiltä.

Digitaalisen matrikkelin suuri etu painettuun matrikkeliin verrattuna on mahdollisuus tietojen korjaamiseen ja päivittämiseen. Yksityiskoulujen Liitto toivoo, että mikäli joku havaitsee tietokannassa puuttuvia tai virheellisiä tietoja ilmoittaisi siitä matrikkelin ylläpitäjälle sähköpostilla: jari.salminen@elisanet.fi. Myös yhä puuttuvia koulutalojen valokuvia on mahdollista täydentää matrikkeliin.

Suomen Kulttuurirahaston myöntämä taloudellinen tuki on mahdollistanut digitaalisen version toteuttamisen tässä laajuudessaan. Erityisen kiitoksen haluan lausua niille sadoille koulujen, kuntien ja arkistojen virkailijoille, koulujen opettajille ja rehtoreille sekä yksityishenkilöille, jotka ovat auttaneet tämän digitaalisen matrikkelin tietojen kokoamisessa ja valokuvien hankkimisessa.


Riihimäellä 29.2.2024

Jari Salminen



Yksityisiä kouluja koskevat rajaukset

Yksityisoppikoulujen matrikkelityön yhteydessä jouduttiin tekemään useita rajauksia matrikkelissa esitettävistä tiedoista. Tämä johtuu siitä, etteivät termit "yksityinen" ja "oppikoulu" ole käsitteenä täysin yksiselitteisiä. Yksityisiä kouluja koskeva lainsäädäntö on vuosikymmenien aikana muuttunut. Suomalaisesta koululainsäädännöstä ei ole suoraan löydettävissä sellaista asetusta, jonka perusteella voitaisiin yksiselitteisesti katsoa yksityisen oppikoulujärjestelmän syntyneen.

Aikarajauksen osalta matrikkelissa päädyttiin aloittamaan tietojen antaminen vuoden 1872 koulujärjestyksestä eteenpäin. Tämä asetus määritti yksityiset alkeisoppilaitokset eli yksityiset oppikoulut ja loi niille, ne muihin vastaaviin kouluihin rinnastamalla, verraten yksityiskohtaiset hallinnolliset puitteet. Samaan aikaan yksityisten oppikoulujen määrässä tapahtui selvää kasvua ja niiden toiminta tämän vuoksi tuli entistä merkittävämmäksi. Tietokannan ulkopuolelle jäävät ennen vuotta 1872 toimineet ja lakanneet yksityiset oppilaitokset. Niillä oli merkittävä osuus yksityiskoulumuodon syntymiseen Suomessa. Kyseisiä kouluja on käsitelty vuonna 1995 ilmestyneessä teoksessa "Yksityisoppikoulujen historia 1872-1977" (Jari Salminen - Jukka-Pekka Pietiäinen - Jouko Teperi).

Digitaalisessa matrikkelissa annetaan tietoja kaikista Suomessa toimineista yksityisistä valtion viranomaisten perustamisluvan saaneista suomen- ja ruotsinkielisistä oppikouluista 1872-1977. Näin ollen ns. kotikoulut, joita yksityiset ihmiset varsinkin 1800-luvulla ylläpitivät, eivät kuulu tämän matrikkelin piiriin. Suomessa toimineet vieraskieliset yksityiset oppikoulut 1872-1977 on ilmoitettu omana luettelonaan: Suomessa toimineet vieraskieliset yksityiset oppikoulut 1872-1977.

Kansakoulu ja oppikoulu lakkasivat maassamme 1.8.1977 mennessä. Kansakoulu ja keskikoulu sulautettiin yhtenäiseksi peruskouluksi. Lukio jäi erilliseksi opinahjoksi. Perinteinen oppikoulu oli näin lakannut olemasta. Yksityisistä oppikouluista oli mainittuun siirtymäaikaan mennessä valtaosa luovuttautunut kunnan omistukseen. Vuodesta 1977 lähtien tietokannassa annetaan koulukohtaisia tietoja niistä yksityisistä oppilaitoksista, jotka jatkoivat peruskoulua korvaavina kouluina, vuodesta 1999 ns. sopimuskouluina ja/tai yksityisinä lukioina. Lisäksi näiltä kouluilta on edellytetty oikeutta myöntää peruskoulun tai lukion päästötodistuksia.

Digitaalisen matrikkelin viimeiset tilastotiedot ovat lukuvuodelta 2020-2021. Nykyisin toiminnassa olevat perusasteen päästötodistuksia antavat yksityiset koulut ja lukiot on ilmoitettu erillisessä luettelossa: Toiminnassa olevat yksityiset koulut, joilla on oikeus antaa perusasteen päästötodistuksia sekä yksityiset lukiot.

Yksityisten oppikoulujen yhteyteen on matrikkelin aikarajauksen käsittävänä aikana perustettu useita erillisiä linjoja ja rinnakkaiskouluja. Näitä ovat olleet jatko-opistot, maanviljelyslyseot, iltalinjat ja erilliset rinnakkaiskoulut. Oppilaitoksen ylläpitäjä joutui hankkimaan näitä erillisiä osastoja varten oman perustamisluvan sekä tarvittavat luvat yliopistoon päästöoikeudesta ja oikeudesta antaa keskikoulutodistuksia. Valtionapua ne saivat myös erikseen. Koska ne kuitenkin toimivat varsin tiiviissä yhteydessä emäkoulunsa kanssa (sama omistaja, usein sama johtaja, sama koulutalo, samoja opettajia), ei näitä osastoja ole tietokannassa katsottu varsinaisiksi yksityisiksi kouluiksi, vaan niitä koskevat tiedot ja tilastot annetaan pääkoulun tietojen yhteydessä kohdassa "erityispiirteet".

Yksityisiksi oppikouluiksi ei tässä yhteydessä katsota valtion oppikoulujen rinnakkaisosastoja, joita Suomessa oli yksityisin varoin toiminnassa varsinkin autonomian aikana. Käytännössä ne olivat valtion koulujen olennaisia osia, vaikka ne saivat varansa yksityisistä lähteistä ja vaikka ne hallinnollisesti (lupamenettely) osittain voitiin rinnastaa yksityisiin oppilaitoksiin. Vaikka kouluviranomaiset asioita lokeroidessaan yksinkertaistaen saattoivat luetteloissaan ja tilastoissaan määrittää valtion koulujen yksityiset jatkoluokat (lukiot) ja tyttökoulujen yksityiset jatko-opistot hallinnollisesti yksityisiksi kouluiksi, oli niillä käytännössä yksityisiin kouluihin nähden sangen merkittäviä eroja. Ne olivat arkisessa työssään valtion koulujen osia. Niillä oli usein sama koulutalo, sama rehtori (johtajatar) ja samat opettajat kuin "emäkoululla", jonka luonnollisia osia ne käytännön koulutyössä selvästi olivat. Valtion oppikouluihin kiinteästi liittyneet yksityisin varoin toimineet jatkoluokat ja jatko-opistot on ilmoitettu omana luettelonaan: Valtion oppikoulujen yhteydessä toimineet yksityiset jatkoluokat ja jatko-opistot.

Tässä matrikkelissa ei ole varsinaisesti kiinnitetty huomiota yksityisen koulun omistajaan. Se on voinut olla yksityishenkilö, kannatusyhdistys, osakeyhtiö, säätiö tai kunta. Kunnan ylläpitämien oppikoulujen osalta on kuitenkin tehty muutamia rajauksia.

Luumäen ja Utajärven kunnat perustivat syksyllä 1945 yksityiskoululainsäädännön mukaisen yhteiskoulun. Niiden tavoitteena oli kuitenkin alusta pitäen muodostua ns. kunnallisiksi kokeilukeskikouluiksi kyseisen lainsäädännön saatua lainvoiman. Tämä tapahtui jo saman lukuvuoden aikana (10.1.1946). Tästä syystä kyseisiä kouluja ei ole otettu mukaan tietokantaan, kuten ei muitakaan myöhemmin perustettuja kunnallisia kokeilukeskikouluja.

Laissa yksityisoppikoulun muuttamisesta kunnalliseksi kouluksi, joka annettiin 3.6.1966, säädettiin: "Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle, joka omistaa yksityisoppikoulun tai joka on tehnyt sopimuksen alueellaan sijaitsevan yksityisoppikoulun omistajan kanssa koulun luovuttamisesta varoineen ja velkoineen kunnan omistukseen, luvan muuttaa koulun keskikouluaste kansakouluun kuuluvaksi keskikouluksi ja mahdollinen lukio erilliseksi kunnan omistamaksi yksityisoppikouluksi." Tämän lain nojalla kunnallisiksi kouluiksi siirtyneitä opinahjoja on seurattu vain niiden luovuttautumiseen asti.

Peruskouluasetuksen antamispäivänä 26.6.1970 annettiin myös Asetus kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista. Tässä asetuksessa erotettiin kunnalliset ja yksityisoppikoulut toisistaan. "Kunnallisella oppikoululla tarkoitetaan tässä asetuksessa oppikoulua, jonka ylläpitäjänä on kunta, kuntainliitto tai sellainen osakeyhtiö, jossa yhdellä tai useammalla kunnalla on pääasiallinen määräämisvalta, jonka ne ovat sitoutuneet säilyttämään. Yksityisellä oppikoululla tarkoitetaan tässä asetuksessa Suomen kansalaisen tai rekisteröidyn suomalaisen yhteisön tai säätiön ylläpitämää oppikoulua". Näiden kunnan ylläpitämien koulujen tietoja on annettu aina peruskoulujärjestelmään siirtymiseen asti. Samoin on menetelty niissä tapauksissa, joissa kunta on ottanut vastatakseensa koulun ylläpidon kannatusyhdistykseltä tai osakeyhtiöltä, ennen kunnan siirtymistä peruskoulujärjestelmään. Kunnalle siirtymisen ajankohta on näissä tapauksissa ilmoitettu virallisen asetuksen 1966 mukaisesti tai kunnan peruskoulujärjestelmään siirtymisajankohdan mukaan. Sen sijaan 26.6.1970 annetun asetuksen jälkeen perustettuja uusia kunnan ylläpitämiä oppikouluja ei ole otettu matrikkeliin mukaan, vaan ne on esitetty erillisessä luettelossa: Asetuksen 26.6.1970 jälkeen kuntien perustamat ja ylläpitämät yksityiset oppikoulut.


Yksityisestä koulusta annettavat tiedot


Digitaalisen matrikkelin käyttö ja luettelot:

Koulukohtaisiin tietoihin voi siirtyä aakkosjärjestyksessä olevasta luettelosta: Koulut nimen mukaan tai vuosiluettelosta, jossa yksityiset oppikoulut on ilmoitettu niiden perustamisjärjestyksen mukaan: Koulut perustamisjärjestyksen mukaan. Lisäksi ovat käytettävissä seuraavat luettelot: Tilastot osuudessa ilmoitetaan yksityisten oppikoulujen lukumäärät lukuvuosittain 1872-1966.

Lähteet ilmoittavat mistä arkistoista ja painetuista lähteistä tietokannan tiedot on koottu. Valokuvien osalta lähdetiedot on ilmoitettu kunkin koulutalon valokuvan yhteydessä. [Matrikkelin kotisivun valokuva: Oulun suomalaisen yhteiskoulun vuosikertomus 1908/1909, Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmat]


sivun alkuun