SUOMEN YKSITYISTEN OPPIKOULUJEN DIGITAALINEN MATRIKKELI
Etusivu | Matrikkelin esittely | Koulut nimen mukaan | Koulut perustamisjärjestyksen mukaan | Luettelot | Tilastot | Lähteet |


Privata svenska fruntimmersskolan i Helsingfors 1879-1900
Forsmans svenska flickskola (Helsingfors) 1900-1910
Nya svenska flickskolan i Helsingfors 1910-1970
Botby svenska samskolan (Helsingfors) 1963-1973
Östra svenska läroverket (Helsingfors) 1973-1977


Valokuva vasemmalla: Helsingin kaupunginmuseo. Kuvassa on Bulevardi 26:n koulutalo.
Valokuva oikealla: Helsingin kaupunginmuseo. Kuvassa on Vartiokylän koulutalo.



Perustamislupa: 24.04.1879 / Opettajatar Aino Tavaststjerna.

Omistajat: 1879-1900 H.Tavaststjerna, 1900-1910 H.K. Forsman, 1910-1914 E.M.Hornborg, 1914-1963 Stiftelsen nya svenska flickskolan, 1963-1973 Stiftelsten Botby svenska samskola, 1973-1977 Stiftelsen Botby svenska samskola & Brändö Skolförening.

Oikeus antaa keskikoulutodistuksia: 12.06.1930

Ylioppilastutkinto-oikeus: 16.05.1947

Tilastoja:

lukuvuosi opettajat oppilaat ylioppilaat
1879/80 8 29 -
1880/81 10 58 -
1890/91 19 164 -
1900/01 14 43 -
1910/11 22 140 -
1920/21 25 233 -
1930/31 22 160 -
1938/39 22 170 -
1950/51 21 217 4
1960/61 23 286 12
1970/71 25 293 7


Erityispiirteitä: Aino Tavaststjerna siirsi Hämeenlinnassa toimineen tyttökoulunsa Fruntimmersskolan i Tavastehus 1873-1879 Helsinkiin 1879. Koulu toimi kuusiluokkaisena. 1890-luvun aikana oppilasmäärä alkoi laskea ja koulun ylläpito ajautui vaikeuksiin. 27.2.1900 Helena Forsman sai luvan ottaa koulun haltuunsa. Käytännössä tämä merkitsi uuden oppikoulun perustamista, sillä vain muutama oppilas vanhasta koulusta siirtyi uuteen kouluun ja koko opettajakunta vaihtui.

Forsmanin koulu toimi aluksi 7-luokkaisena. Alkuvuosina lukusuunnitelmassa painottui valtion kouluja enemmän historia, luonnontieto ja suomen kieli, matematiikan lukusuunnitelma oli suppeampi. Keväällä 1908 harkittiin koulun laajentamista yliopistoon johtavaksi. Tästä suunnitelmasta luovuttiin osin taloudellisista ja osin pedagogisista syistä. Oppilaiden terveyttä ei haluttu rasittaa liiaksi ja toisaalta Helsingissä oli jo riittävästi yliopistoon johtavia kouluja tytöille. Lukusuunnitelmaa kuitenkin laajennettiin perustamalla käytännöllisesti painottunut jatkoluokka syksyllä 1908. Sen lisäksi oli mahdollista suorittaa täydentävä kurssi matematiikassa, jos oppilas halusi suorittaa ylioppilastutkinnon jossakin muussa oppilaitoksessa. 1913 koulun ohjelmaan otettiin kotitalousopetus. Konsulinrouva Maria Ekmanin tekemä lahjoitus mahdollisti uuden oppiaineen aloittamisen. Opetusta varten varustettiin luokkahuone.

Koulu sai laajentumisluvan 9-luokkaiseksi 16.5.1947. 24.5.1963 myönnetyllä luvalla se muutettiin asteittain yhteiskouluksi. Syksystä 1973 Botby svenska samskola yhtyi Brändö svenska samskolanin kanssa ja näiden yhtyneiden koulujen nimeksi tuli Östra svenska läroverket (Kouluhallituksen lupa 9.4.1973).

Toiminnan päättyminen yksityisenä kouluna: KUN 31.07.1977

Koulun rehtorit: 1879-1900 Hilja Tavaststjerna, 1900-1909 Helena Forsman, 1909-1914 Eirik Hornborg, 1914-1919 Maria Lavonius, 1919-1923 Margit von Bonsdorff, 1923-1928 Maria Aminoff, 1928-1940 Helmi Johansson, 1940-1959 Gurli Schauman, 1959-1973 Ester Siv Tunzelman von Adlerflug, 1973-1977 Matti Jyry.

Koulurakennukset: Koulu toimi seuraavissa paikoissa: 1900-1902 Hallituskatu 13, 1902-1905 Ritarikatu 6, 1905-1914 Annankatu 18 ja 1914-1966 Bulevardi 26, joka lunastettiin omaksi. Syksyllä 1963 aloitti yksi luokka toimintansa Vartiokylässä, Klaavutiellä. Uusi koulutalo valmistui 1966 Vartiokylän kaupunginosaan.

Koulua koskevat julkaisut:

Yksityisen koulun toiminnan jatkaja: Botby högstadiet / Brandö gymnasiet
WWW-kotisivujen osoite: Botby högstadieskola